Voiko traumaattisesta synnytyskokemuksesta toipua?

Väsynyt äiti nojaa seinään vauva sylissä ja toipuu traumaattisesta synnytyksestä.

Synnytys on yksi elämän merkittävimmistä tapahtumista, mutta joskus se voi olla myös traaginen kokemus. Traumaattinen synnytys voi jättää syvän jäljen äidin, kumppanin ja koko perheen elämään. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme traumaattisen synnytyksen vaikutuksia naisen ja koko perheen elämään. Käsittelemme myös sitä, mikä voi tehdä synnytyskokemuksesta traumaattisen ja miten tällaisesta kokemuksesta voi toipua.

Miksi synnytys voi olla traumaattinen kokemus?

Synnytys on luonnollisesti etenevä prosessi ja naisen keho on kautta aikain luotu synnyttämään. Vaikka nykyään voimmekin valmistautua synnytykseen moniin tavoin, sen kulkua emme voi kuitenkaan ennustaa. Uuden elämän syntymiseen yhdistyykin suuria tunteita; iloa ja onnea, mutta myös kipuja ja pelkoja. Traumaattiseen synnytykseen liittyy usein tunteita avuttomuudesta, tilanteen kaoottisuudesta sekä hallinnan menettämisestä. Pelot ja kauhun tunteet voivat liittyä äidin tai syntyvän vauvan terveydentilaan, vammautumiseen tai jopa hengenvaaraan. 

Traumaattiseen synnytyskokemukseen voi johtaa :

Synnytys, jossa on tapahtunut suunnittelemattomia tapahtumia, komplikaatioita tai toimenpiteitä, kuten hankalat repeämät tai hätäsektio.

Hankalat ja voimakkaat kivut sekä riittämätön kivunlievitys.

Pitkä ja uuvuttava synnytys.

Epätietoisuus ja tiedon puute synnytyksen kulusta ja tapahtumista.

Pelko omasta tai lapsen terveydestä ja turvallisuudesta.

Fyysiset vammat itsellä tai lapsella.

Lapsen menettäminen.

Empatian ja ymmärryksen puute synnytyksen aikana.

Ei-toivottu synnytys, mikäli raskaus on tulosta väkivallasta tai traumaattisesta elämäntilanteesta.

Aiemmat traumaattiset elämänkokemukset.

kuvassa synnyttämässä oleva nainen, jota tukihenkilö tukee kädestä.

Synnytystraumasta on mahdollisuus toipua

Trauma vaikuttaa ihmiseen monin tavoin, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Osa voi kokea voimakasta ahdistusta tai pelkoa ja traumakokemus voi johtaa myös masentuneisuuteen. Osalla traumakokemus voi laukaista posttraumaattisen stressireaktion, mikä ilmenee usein toistuvina mielikuvina tai painajaisina tapahtuneesta sekä jatkuvana stressinä. Traumakokemus voi johtaa myös itsetuhoisiin ajatuksiin. Traumaattinen kokemus näyttäytyy usein myös fyysisinä oireina, kuten univaikeuksina, kipuina tai ruokahalun muutoksina. Myös sosiaalinen vetäytyminen on yleistä ja usein henkilö saattaa välttää kaikkea, mikä muistuttaisi tapahtuneesta. Vaikutukset ulottuvat usein laajasti elämän eri osa-alueisiin. 


Traumaattisen synnytyskokemuksen jälkeen toipumiseen tuo oman lisänsä myös se, että äidin olisi jaksettava huolehtia myös vauvasta ja hänen tarpeistaan. On hyvin tyypillistä, että synnytyskokemus voi vaikuttaa vuorovaikutuksen syntymiseen oman lapsen kanssa. Vauvalle tarjottava läheisyys, turva ja hoiva eivät välttämättä tunnu luonnollisilta ja äiti saattaa kokea huonoa omaatuntoa siitäkin. On hyvä muistaa, että vaikka synnytys olisi mennyt hyvin, vuorovaikutuksen ja siteen syntyminen omaan lapseen voi siitä huolimatta ottaa aikansa. Myös hormonit vaikuttavat voimakkaasti mielialoihin ensi viikkojen aikana. 

Traumaattisesta synnytyskokemuksesta on mahdollisuus toipua.

Hankalasta ja traumaattisesta synnytyskokemuksesta voi kuitenkin toipua. Tärkeää on hakea apua mahdollisimman pian, jottei tilanne pääsisi syvenemään ja olotila huonontumaan entisestään. Synnytyskokemus kannattaa ottaa ammattilaisten kanssa puheeksi neuvolassa, synnytyslaitoksella tai vaikkapa kriisi- ja mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten kanssa. Myös lähipiirille, omalle perheelle ja ystäville puhuminen on usein hyödyllistä. 

Tässä muutamia hyödyllisiä vinkkejä toipumiseen:

Hae apua. Sinun ei tarvitse miettiä, onko juuri sinun synnytyksesi ollut riittävän traumaattinen avun saamiseksi. Ota asia puheeksi neuvolassa ja pyydä pääsyä juttelemaan asiasta. 

Puhu synnytyskokemuksestasi. Valitse lähipiiristäsi sellaiset henkilöt, joihin luotat ja joilta koet saavasi myötätuntoa. Asioiden ääneen puhuminen voi jo helpottaa olotilaasi ja saat ymmärrystä ja tukea osaksesi.

Anna aikaa itsellesi toipua kokemuksesta. Kaikki tunteet ovat sallittuja - myös ne synkimmät. Kun annat kaikkien tunteiden tulla, huomaat, ettei mitään pahaa tapahdu. Viha, huoli, pelko, pettymys ja katkeruus ovat normaaleja tunteita. Anna itsellesi lupa tuntea kaikkia tunteita, niin negatiivisia kuin positiivisiakin. 

Anna hoivaa itsellesi. Mikä tuottaisi sinulle mielihyvää ja turvaa? Vietä päiviäsi mukavissa vaatteissa ja tee kotiisi itsellesi turvapaikka. Helli itseäsi lämpimillä suihkuilla tai liiku mieleiselläsi tavalla. Traumaattisen kokemuksen jälkeen on tärkeää huomata ja tuntea myös turvaa ympärillä ja itselle mielekkäiden asioiden tekeminen palauttaa mielesi arkeen ja saa kehon rauhoittumaan.

Ota syvähengitys osaksi hyvinvointiasi. Asetu selinmakuulle ja vie kädet vatsan päälle. Hengitä rauhallisesti syvään niin, että vatsasi pullistuu ja kätesi kohoavat ylöspäin. Syvä palleahengitys rauhoittaa kehoa ja saa vaeltavan mielen rauhoittumaan.

Puhu peloistasi ja kokemuksestasi ammattilaiselle mikäli suunnittelet uutta raskautta. Ammattilaisen kanssa yhdessä voitte tehdä hyvän synnytyssuunnitelman, jossa aiemmat synnytys kokemuksesi otetaan huomioon.

Kuntoutuksesta apua fyysisiin vaurioihin

Yksi traumaattiseen synnytyskokemukseen johtavista seikoista voivat olla hankalat repeämät lantionpohjan alueella tai pitkästä ponnistusvaiheesta seuranneet kudosmuutokset. Alatiesynnytyksessä välilihan repeämät sekä peräaukon sulkijalihasvauriot ovat mahdollisia, mutta vakava-asteiset repeämät suhteellisen harvinaisia. Repeämien riskiä kasvattavat synnytyksessä vauvan virhetarjonta, varomaton imukuppiveto sekä pitkä ponnistusaika. Toisaalta taas välilihan tukeminen ponnistusvaiheen aikana vähentää repeämien riskiä.


Repeämät voivat vaurioittaa ihokudosta, limakalvoja sekä lihaskudosta, riippuen repeämän asteesta. Olipa vaurio missä tahansa kudoksessa, se voi näyttäytyä äidille kipuja, kiristelynä tai toiminnan heikkoutena ja lantionpohjan toiminhäiriönä, kuten virtsan-, kaasun- tai ulosteenkarkailuna.


Lantionpohjafysioterapeutit ovat erikoistuneet juuri näiden vaurioden hoitoon ja usein lantionpohjan toiminta saadaan palautettua niin hyvälle tasolle, etteivät repeämät haittaa elämää jatkossa. Mikäli synnytyksestä palautuminen mietityttää ja oman kehon tilanne aiheuttaa huolta ja ahdistusta, kannattaa kääntyä osaavan lantionpohjafysioterapeutin puoleen. Usein jo yksittäinenkin käynti auttaa sinua alkuun kuntoutusmatkallasi.

Äiti pitää sylissään vauvaa ja katsoo häntä onnellisena.

Synnytyskokemuksesta toipuminen voi voimaannuttaa

Kuten mistä tahansa traumaattisesta kokemuksesta, myös traumaattisesta synnytyskokemuksesta toipuminen voi viedä pitkän ajan. Se ei tarkoita sitä, etteikö elämä voisi olla mielekästä ja sisältää paljon hyvää, mutta traumamuistot voivat nousta pintaan useissa eri tilanteissa, yllättäenkin. Myös keho muistaa tapahtumat ja siksi traumamuistoja on hyvä käsitellä myös kehollisesti.

Traumaattista kokemusta ei tarvitse koskaan kääntää väkisillä hyväksi kokemukseksi tai asiaksi, josta olla kiitollinen.

Synnytys traumamuistojen käsittely ammattilaisten kanssa auttaa ymmärtämään ja hyväksymään tapahtunutta ja jossain kohtaa elämää kokemus voi kääntyä myös voimavaraksi. Huomaat ehkä, että pystyt toimimaan muille vertaistukena ja ymmärtämään muita saman kokeneita ja antamaan heille myötätuntoa. Ehkä huomaat, että kiinnostuit ammatillisesti kokemastasi ja puhumalla avoimesti asiasta, jaat tärkeää tietoa synnytykseen liittyen myös muille. Tai ehkä ajan kuluessa koet voimaantumista siitä, että selvisit tapahtuneesta. Traumaattista kokemusta ei tarvitse koskaan kääntää väkisillä hyväksi kokemukseksi tai asiaksi, josta olla kiitollinen. Asian kanssa voi kuitenkin tulla sinuiksi sen verran, ettei muisto vie toimintakykyäsi. Tärkeintä on hakea apua, sillä sinä, äiti, olet sen ansainnut. 

0 kommenttia

Jätä viesti

Viestit tarkastetaan ennen julkaisua